CH'ol ı tseltal ı tojol-ab'al ı tsotsil ı zoque ı español
Sje’jel b’a sna’jel ja b’a jun chab’ winike yajtab’ b’a jebrero.
Sk’ak’ujil b’a sut satk’inal ja b’ajtan tojol k’umal jumasa´
yip ja b’a k’umal jumasa’ ja b’a sk’eljel b’a stojolil
Audio de la campaña DILM 2024
Ja jastal wa’n k’i’el b’a stojb’esjel b’a slekilal ja b’a México, masan b’a tojb’i ja schab’il artikulo b’a konstitusyon b’a 2001, wa sna’a yuja ay jitsan tuk tukil jastalotik ja b’a jnasyon tiki’ ti’ni yipunej b’a komon jumasa b’a indígena, cha ja’chni, ja yib’anal stojel b’a jastal oj kisxuk ja b’a tojol k’umal b’a komon jumasa’ tojb’el b’a 2003, wa skoltan b’a oj talnaxuk b’a oj b’o jk’um jb’ajtik b’a kab’altik b’a chikan b’a’a, a’nima b’a jitsan kristyano ma stuch’il, ti’ cha ch’ikan ja b’a skoltajel sok jastal ma’ oj makunuk yuj ma oj koltajuk yuj smaklajel sok yaljel ja ma’ wa sk’ana skoltasjeli’.
Tsa’an, k’e’ ja INALI b’a oj sjutb’uk ya’teltajel ja k’umal jumasa’, sjutb’in ja b’a tuk tukil k’umal, b’a oj k’i’uk ja b’ajtan tojol k’umal jumasa’ sok spuktes b’a oj makunuk b’a chikan b’a’a, ja niwan sk’eljel iti’ ja b’a 2019, ja ONU ya sta’ yip ja b’a tsomjel b’a slajunil sut sat k’inal yi’aj ja b’a tojol k’umal jumasa’, ya’yi st’ilanil b’a oj kan nalinajel ja komon jumasa b’a indijena, ja’yu ja INALI schapa jun ya’teltajel b’a jastal oj k’u’laxuk jun snikjel ja b’a México. Sle’a jastal b’a oj skoltan ja k’umal jumasa’, cha ja’ni jastal ja ma’tik wa xkoltani smaklajel sok sutjelyil b’a jun k’umal b’a jastal ma’tik ay smul.
Ja b’a smaklajel sok sutjelyi b’a jun k’umal, jel st’ilanil yuja wa x-tax swokolil ja b’a mito je lek wa x-elk’oti’, jitsan mi wa skisawe’ sok wa sb’atawe ja jastal stolil ja b’a sta’oj yip ja k’umal jumasa’. Ja b’a iti’, ja sjulb’esnel yib’anal 45/2021 b’a CNDH, (2021), tsats wa xyala ja ya’tel oj sk’u’luk ja Estado, b’a oj schap jitsan a’tel b’a oj skoltan ja ma’ wa sna’a smaklajel sok sutjelyi ja k’umal jumasa indíjena b’a jlujmaltik México b’a mi oj ko’uke mulal jastal mi oj sb’at-e’ ja stojolil ja b’a sta’oj yip ja b’a kristyano’otiki’, ja’ni stalnajel ja jastal ma’ chapan b’a wa sna’a ya’teltajel.
Ja INALI, chapan b’a oj skoltan sjulb’esjel sok oj stojb’es b’a jastal oj kisxuk ja jk’umaltik indijena’, cha schapunej a’tel ja b’a jastal oj sta’ yip ja b’a sneb’jel sok schapjel jb’ajtiki’(sk’eljel janek’ wa xna’xi, schapjel jb’ajtik sok sk’eljel b’a oj yal janek’ wa x-na’xi) b’a ma’tik wa xkoltani smaklajel sok sutjelyil b’a jun k’umal, cha stojb’usnej jun sju’unil b’a wa xtax k’eljel ja ma’tik wa xkoltani sutjel sok smaklajel b’a jun k’umal (PANITLI).
A’nima lekxa tojb’el ja sju’unil ja b’a wa xkoltani stalnajel sok b’a ya’teltajel, ja yip ja stojolil ja k’umal jumasa’ jeltoni ko’el wa x-ilxi ja jastik junuk b’a a’teltaxeli’, ja’yu wa xk’apxi oj ka jul jk’ujoltik ja b’a jderechotik ki’ojtik ja b’a poko komon jumasa b’a indijena’otik b’a oj b’ob’ och kotik ja b’a yip ja kestadotiki’, yuja ayni ki’ojtik ja ma’tik wa sna’a smaklajel sok sutjel ja jk’umaltiki’ jel st’ilanil oj jutb’uxuk b’a oj sta’ yip jastal ja b’a schapjel jb’ajtik ja ma’tik wa xk’umani chab’ k’umal, oj ch’ikxuk jitsan ma’tik wa xk’umani b’a kab’altik ja b’a a’tel jumasa’, oj le’xuk stak’inil ja b’a k’umal jumasa’, oj chapxuk sat ab’al b’a oj puktesxuk b’a oj tupxuk lek yuja b’a ya’teltajel ja k’umal jumasa’.
Sle’jel jastal oj sta’sb’aj b’a ya’teltajel lajan ja komon jumasa b’a indijena’otiki’, institusyones b’a wa sk’ela stojolil, schapjel b’a sje’jel sok sneb’jel, tsome jmojtik jumasa sok b’a komonaltik b’a oj jutb’uxuk jun niwan sk’eljel b’a ya’teltajel ja b’a (2022-2032) b’a oj sta’ yip ja jk’umaltik jumasa’ lajansok ja b’a wa sk’ela sok wa stalnan b’a slekilal ja jk’umaltiki’.